Kunnian Kentät Lyrics

On iltaruskon aika, tahdon käydä nukkumaan.

Kätken käteen perhosen, joka saapui mua katsomaan.

Sen siivissä on kultaa, ja se hieman värisee.

Sen kämmenelle nostan, en mä mitään pahaa tee.



On taskussani kirje, jonka kotiin lähetän.

Ja näytän sitä sulle, jos tahdot tietää enemmän.

Kestän täällä hyvin, ja tulen pian takaisin.

Teen raunioista talon, jossa kanssasi asuisin.



Sinä saavuit ja puhalsit oksalleni ilmaa helpottavaa.

Silloin tiesin on kuoleman helppo tunnustaa viimeinkin rakkauttaan.

Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa.

Ihmiset joista toinen jää kunnian kentälle makaamaan.



Odotin kevättä liikaa, taisteluhaudoissa.

Länsirintamalta ei mitään uutta, ei edes huomista.

Nostin pääni ylös, nähdäkseni maailmaa.

Tavoitellen perhosta, joka siipiään leputtaa.



On iltaruskon aika, ja suljen silmäni.

Mut ennen kuin mä nukahdan, tahdon avata käteni.

Ja päästää ilmaan perhonen, joka kaikkein kaunein on.

On hyvä käydä nukkumaan, kun on nähnyt auringon.



Sinä saavuit ja puhalsit oksalleni ilmaa helpottavaa.

Silloin tiesin on kuoleman helppo tunnustaa viimeinkin rakkauttaan.

Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa.

Ihmiset joista toinen jää kunnian kentälle makaamaan.



Sinä saavuit ja puhalsit oksalleni ilmaa helpottavaa.

Silloin tiesin on kuoleman helppo tunnustaa viimeinkin rakkauttaan.

Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa.

Ihmiset joista toinen jää kunnian kentälle makaamaan.



Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa.

Ihmiset joista toinen jää kunnian kentälle makaamaan.



Kunnian kentät on viimeinen paikka, missä toisensa saa.

Ihmiset joista toinen jää kunnian kentälle makaamaan.